Julkiseen tilaan hylätyt rikotut pyörät pitäisi poistaa nopeasti. Fillarinraadot vaikuttavat erittäin kielteisesti mielikuvaan pyöräilystä. Lisäksi romupyörät vievät tilaa telineiden hyötykäytöltä, vähentävät muiden halua säilyttää pyöräänsä telineessä ja rumentavat kaupunkikuvaa.
Nyt tällaista poistamisvelvoitetta ei ole Helsingissä kenelläkään, eikä kukaan tietysti halua sellaista kontolleen ottaakaan, koska se teettää työtä, joka ei ole ilmaista.
Kööpenhaminassa luurankopyörien ja muiden selkeästi hylättyjen fillareiden poistamisesta vastaa kaupunki. Järjestely toimii merkitsemällä hylätyt pyörät lapuilla. Hylätyksi merkityn pyörän lukko avataan kahden kehotuksen jälkeen pulttipihdeillä ja fillari viedään varikolle.
Lopullisesti hylätyt pyörät myydään eteenpäin. Käyttökuntoon korjattujen entisten romupyörien ympärille on syntynyt Tanskassa myös kukoistavaa bisnestä, esimerkiksi pyöränvuokraamo Baisikeli.
Baisikeli vuokraa pyöriä sekä lyhyeksi että pidemmäksikin aikaa (kuusi tuntia 7 €, koko päivä 11 €, viikko 38 € ja kuukausi 77 €).
Voitoillaan Baisikeli hankkii lisää pyöriä ja rahoittaa tanskalaisten käytettyjen pyörien kuljettamista Tansaniaan ja Sierra Leoneen. Näissä maissa käyetyt pyörät luovat edelleen uusia työpaikkoja ja tarjoavat pääsyn esimerkiksi kouluun ja töihin.
Martti Tulenheimo
Sama ongelma koskee myös taloyhtiöiden pyöräkellareita. Vanhoissa taloyhtiöissä on todella ahtaat pyöräkellarit, joissa lojuu samat pyöränraadot vuodesta toiseen. Huoltoyhtiön on vaikea poistaa käyttämättömiä pyöriä korvausvaatimusten takia. Huoltoyhtiön on säilöttävä poistettua pyörää jonkun aikaa, jos kadonneen pyörän omistaja alkaa vaatia korvausta hävitetystä pyörästä. Luulen että huoltoyhtiöt toimivat samalla periaatteella myös kuvaamassasi julkisissa säilytyspaikoissa.
Totta, ongelma koskee tietty myös yksityisiä piha-alueita ja kellareita.
Mutta esimerkiksi VR:n haluttomuus poistattaa Helsingin rautatieaseman edustalla olevia raatoja on suorastaan legendaarista. Viime talven ennätyslumien vuoksi roinapyöränrungot aiheuttivat sen, ettei Elielinaukiota voitu puhdistaa kunnolla lumesta ennen kevättä.
Kyse ei ole vain juridisista syistä, vaan ainakin VR:n tapauksessaan puhtaasti siitä, että he katsovat, ettei asia kuulu heille. Jos yhteiskunnan omistamaa junayhtiötä ei ns. ”nappaa”, niin on hyvin vaikea olettaa, että ketään muutakaan kiinnostaisi asia yhtään sen enempää.
Siksi kaupungin pitäisi velvoittaa julkisissa tiloissa olevin pyörätelineiden omistajat tyhjentämään telineet säännöllisesti raadoista, tai ottaa tehtävä itselleen Kööpenhaminan tapaan. Näin siis julkisten tilojen osalta. Yksityiset alueet ovat hieman eri asia.
Kuullostaa asialliselta. Tuo romupyörien putsailu on muuten huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin uusien pyöräparkkien rakentaminen. Tosin paras aika tehdä sitä lienee normaalien virastotyöajan ulkopuolella, kun telineissä on vähemmän pyöriä.
Sellaiset romufillarit joita kukaan ei tule noutaneeksi asianmukaisen ajan sisällä voisi sitten kuskata sinne Kyläsaaren kierrätyskeskuksen fillariverstaalle.
Hyvä idea tuo Kyläsaaren Uusix-verstaalle vienti! Ja kuka vain voi ottaa itselleen tästä ilmaisen bisnesidean korjattujen pyörien vuokraamiseksi eteenpäin.
Jos kaupunki oikeasti lähtisi tekemään tällaista (sen sijaan, että asiaa pohditaan pari vuotta erilaisissa komiteoissa), kannattaisi se tehdä ennen lumien tuloa. Ja koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan, olisi erinomaisen helppoa kopioida työmenetelmät sellaisinaan Kööpenhaminasta.
Otetaanpa tämä esiin Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnassa.
Logistiikan yksinkertaistamiseksi nuo talteenotetut fillarit voisi sijoittaa jonnekin sinne Kyläsaaren lähistölle – olisi sitten lyhyempi matka raahata ne tuonne Uusix-verstaalle jos omistaja ei ilmaannu N kuukauden sisällä vaatimaan pyörää itselleen. Tai jos omistaja ilmaantuu paikalle, niin tämän voi sitten samalla ohjata Uusix-pajaan ostamaan halpoja varaosia joilla saa pyöränsä takaisin ajokuntoon.
Sama ilmiö kuin roskiksien tyhjennyksissä yms muissa keikkajulistejämissä. Ei vaan tunnu kuuluvan kenellekään. Keikkajulisteista joku keksi vielä loistavan mietinnän, luovat kuulemma urbaania kaupunkikuvaa. Pah, ainakin graniittitalon tolpissa/pömpelissä ne kyllä roskilta näyttävät. Ja sama ilmiö pyörillä ja eletään vuotta 2010. Ei voi olla todellista.
Köpiksessä niitä teippauksia oli, mutta yhtään ei tallentunut omalle kennolle. Tuollaisen löysin Flickr:ista.
http://www.flickr.com/photos/velomama/2440071151/
Siis teippi huomattavasti parempi kuin laputus. Sen kanssa voidaan olla varmoja, että sillä ei ole ajettu. Mutta ensin pitää saada jokin taho vastuuseen niiden siivoamisesta. Muissa metropoleissa tämä on peruskauraa ja jokainen julkinen tila on jonkun vastuuta. Mikä täällä mättää?? Koskakohan ne vanhat kaupunkipyörätelineet keräillään pois?
Ja kierrätystä tietenkin..
Komppaan ehdottomasti. Esimerkiksi Ruoholahden metroaseman edusta on täynnä fillarinraatoja, jotka eivät ole liikkuneet telineistä mihinkään pitkään aikaan.
Jos tuo homma oikeasti lähtisi toimimaan, tarvittaisiin varmaan lisää Uusix-verstaita.
Jarin ajatukseen teipin ylivoimaisuudesta suhteessa laputtamiseen on helppo yhtyä. Tarvitaan vain vastuutaho. Helsingin pyöräilyprojekti olisi hyvä sellainen, kunhan kaupunkisuunnitteluvirasto saa projektin kunnolla käyntiin. Sitä ennen vastuuta voisi mainiosti kantaa rakennusvirasto.
Timpan inspiroimana mieleeni tulee, että tämän koko jutun voisi käynnistää pilottina, joka suunnattaisiin aluksi metroasemien ja Helsingin rautatieaseman ympäristöön. Sieltä sitten laajemmin ja säännöllisesti ympäri kaupunkia.
It strikes me that you need two things here: good, secure bicycle parking and a bicycle recycling scheme.
Thanks for the links, Kim! Indeed that’s what we need in Helsinki.
”Siksi kaupungin pitäisi velvoittaa julkisissa tiloissa olevin pyörätelineiden omistajat tyhjentämään telineet säännöllisesti raadoista, tai ottaa tehtävä itselleen Kööpenhaminan tapaan.”
Velvoittamista en kannata, koska silloin vaan tulee yksi risti lisää ja voi olla helpompi ottaa koko pyöräparkki pois. Keskitetysti tuon hoitaminen on muutenkin paljon kustannustehokkaampaa.
Amsterdamissa kaikki laittomasti pysäköidyt ja liian kauan koskematta olleet pyörät viedään keskusvarastoon, jolla on kuulemma netissä rekisteri huostaanotetuista pyöristä, josta voi käydä etsimässä omaansa. Jos omistaja löytyy ja hän maksaa asianmukaisen sakon pysäköintivirheestään saa hän pyörän takaisin, jos omistajaa ei tiettyyn aikaan löydy, niin tsygät menevät kierrätykseen.
Taloyhtiöillä ongelmana on usein, ettei hallitus/huoltoyhtiöt tunne sääntöjä, että kauanko pitää pyöriä säilöä ja millä tavalla ilmoitella, tietämättömyys lisää pelkoa toimia. Lisäksi sitten, kun toimitaan niin Uusiksverstaan sijaan pyörät yleensä kärrätään kaatopaikalle.
Olen miettinyt, että tässä olisi ihan jees bisnes jollekin, joka hoiotaisi asian lainmukaisesti, voisi periä pienen pyöräkohtaisen korvauksen taloyhtiöltä ja myydä myyntikelpoiset pyörät.
Tuo on painava huomio. Ei kannata aiheuttaa tilannetta, jossa telineiden pystyttämisestä pidättäydyttäisiin velvoitteen vuoksi. Mutta kuinka näkisit, että asia pitäisi sitten hoitaa järkevimmin? Ne asemanseutujen hylätyt fillarit pitäisi saada pois ennen lunten tuloa.
Missään nimessä kontrollin ei tarvitse olla päivittäistä. Pari kertaa kesässä molempina kertoina kahdenviikon iskut (ensimmäinen huomautus, viikon päästä toinen ja siitä viikko, poisto. Jos vielä kampanjia olisi maanlaajuinen, niin mediakin saataisiin mukaan. Tietenkään sitä voisi jatkua läpi pyöräilykauden, mikäli huoltoyhtiö on valmis itse siihen ja ymmärtää siitä saatavan hyödyn ja samanaikaisen kustannushyödyn. Ja koko homma on taatusti juridisesti oikein.
Asunto-osakeyhtiöiden pyöräkellareita voisi myös kehittää. Pieni vuokra (3e/kk) paikasta, samalla paikka olisi aina sama ja vuokran myötä myös yhdenvertaisuuslaki tulisi voimaan. Jos kaikki ei omia halua, esim 3/as., niin ylimääräiset voitaisiin vuokrata halukkaille määräajaksi arpomalla. Samalla tilan tehostaminen olisi helpompaa, kun samalla vuokraajalla olisi sekä seinälle nostettava paikka ja sen edessä oleva lattia paikka. Hylättyjä pyöriä ei ole ja vaikeita varaston tyhjennyksiäkään ei tule. Tai jotain tällaista.. Kaipa tämäntyylisen ratkaisun saisi helposti yhtiökokouksessa luotua?? Enemmistö päättää.
Mielenkiintoinen idea, pelkään pahoin (ilman tarkempaa tietoa), että haasteeksi tulee monien isännöintiyhtiöiden ammovainaat kirjanpito-ohjelmat, mikä aiheuttaa sen, että lasdkutussysteeminen vääntäminen kuntoon on työlästä.
Hylättyjen pyörien poiskuljettaminen on sovittu HKR:n ajoneuvojen siirtoyksikön tehtäväksi jo muutama vuosi sitten. Pekka Holopainen tuntee asian parhaiten siellä. Paperilla ei muistaakseni asiasta mitään löydy, itse neuvottelin ja potkin asiaa eteenpäin aikanaan. Heidän pitäisi käydä kaupungin telineet pari kertaa vuodessa lävitse mm. Asema-aukio, joka on kaupungin maata ja telineet kaupungin. (Pasilan aseman osalta VR oli kiinnostunut antamaan sen kaupungin hoidettavaksi omalla alueellaan, mutta eivät silloin kuitenkaan vastanneet Holopaisen tarjoukseen huolehtia asiasta.) Pyöriin pannaan kehotus viedä pyörä pois viikon kuluessa, jonka jälkeen HKR vie pyörät Tattarisuolle ja säilyttää pyöriä kaksi kuukautta (laki muuttui jokin aika sitten ja säilytysaika lyheni kahteen jollei yhteen kuukauteen). Sen jälkeen pyörät muutuvat kaupungin omaisuudeksi ja toimitetaan Uusix-verstaalle (nyt en muista varmasti toimitetaanko pyörät jo suoraan Uusix-verstaan varastoon 2 kk:n säilytykseen). Käytännössä heidän resurrinsa ovat olleet varsin rajoitetut ja pyörien poiskuljettamisesta on vaatinut niistä useaan kertaan huomauttamista. Toimintaa pitäisi kyllä Ytlkn kautta tehostaa. Uusix -verstas on kiinnostunut ottamaan pyöriä vastaan myös taloyhtiöiltä ja huolehtimaan pyörien kierrätyksestä. Sen pyöräpajan johtaja Vuokko Oikarinen on asiasta innostunut.
Entäs ne vanhat kaupunkipyörätelineet ja kartat/vuokraohjeet? Onko niiden poistoa kukaan edes miettinyt, kun fillarit oli kiinni viimeistä kertaa syksyllä -09. Haluaisko Hartola ostaa ne myös?
Veikkaisin, että tuota ei ole itse asiassa kukaan miettinyt. Kaduilta löytyy muutoinkin aika paljon tavaraa, jonka omistaja (Helsingin kaupunki) ei tiedosta sen olevan siellä.
Kiitokset tiedoissa. Täytynee pitää tuo muistissa ja ottaa yhteyttä jos alkaa tuntua siltä että jossakin turhan paljon romupyöriä lojuu.
Rakennusviraston kotisivujen mukaan ”yleisille alueille hylätyistä ajoneuvoista voi ilmoittaa rakennusviraston asiakaspalveluun”.
Saman lähteen mukaan kaupunki voi myös siirtää ajoneuvoja yksityiseltä alueelta isännöitsijän pyynnöstä.
Kiitos paljon näistä tiedoista! Turha keksiä pyörää uudestaan, kun se on kerran jo tehty 🙂 Otan asian tältä pohjalta esiin yleisten töiden lautakunnassa.
Ennen lunten tuloa tämä pitäisi hoitaa ainakin asema-alueilla. Parasta olisi, jos tuon turhan Tattarisuo-välivaiheen jättäisi ja fillarit menisivät suoraan Uusix-verstaan varastoon.